elämäni on kaikinpuolin ihanaa ja upeeta.on ihana poika ystävä,perhe kaverit ja kaikkea mitä toivoa voi ja saattaa,mutta silti tuntuu jotenkin tyhjältä..liekö syynä pari vuotta sitten kuollu ystäväni. en kai ole vieläkään päässyt siitä yli,vaikka niin yritän uskotella itselleni..vaikka kaiekn pitäisi olla ihanaa,niin siltikin tuntuu kovin yksinäiseltä.poikaystäväni on osannut paikata suurimman osan ystäväni paikasta,mutta se ei vain riitä,riittääkö mikään..?